Ratsastuskoulutunnelmia

Jippii, nyt on koulu aloittanut tutustumistunnit, ja kausikorttipaikat alkavat 1.9. JES! Nyt aion kuitenki jakaa teille vähän kuvattomia tunnelmia näiltä kahdelta tunnilta, joilla olen nyt ratsastanut.

Ekan tunnin menin ruunikolla Bella - ponilla, joka vaikutti kyllä hirmu pieneltä! On se nyt kymmenisen senttiä Ressua pienempi, mikäli arvointikykyni ei ole aivan kuollut.

Tamma on kyllä tosi mukava, karsinan ovella vastaan tulivat tosin luimuiset korvat ja ruskeat hampaat... Omistaja Minna takasi kyllä neidin olevan varsin hyväkäytöksinen ja niin todellakin olikin! Hirmu kiltti kaveri, ja ihana tällaiselle pesunkestävälle ponitytölle. Bella antoi tosi kiltisti varustaa ja seisoi muutenkin tosi kiltisti ihan koko puolituntisen.

Sekin on vielä pakko mainita, että on I-H-A-N-A-A kun kaikilla koulun hepoilla on koulusatulat!

Bella on ilmeisesti hiukan reipasta tyyppiä, neiti olisi halunnut lähteä kaaroossta etiäpäiten jo ihan ennen aikojaan. Ja kun sen aika koitti, reippaasti me mentiin. Ihan erilaista kun vanhoilla hepoilla! Onneksi on vanha, tuttu ja turvallinen Anita opena, niin kaikki sujuu! Bella oli kyllä tosi mahtava, ja reipas. Tunnilla oikeastaan vaan tehtiin ympyröitä ja tutustuttiin heppoihin. Bellalla on ihanat askeleet, ja se on muutenkin tosi ihana (äh, kuinkahan monta kertaa oon mahtanut tätäkin jo toitottaa?) Laukassa ilmeni sitten eka ongelma, joka oli laukasta raviin siirtyminen. Ei, ei, ei ja vielä kerran ei. Kahden päätyympyrän sijaan me kiidäteltiin menemään muutama enemmän, neidillä ei ollut pienentäkään halua siirtyä raviin :D Vielä kerran: On se kyllä ihana!

----

No, samoissa fiiliksissä lähdin sitten toiselle tunnille. Ja voi masennus. Aa, en saanutkaan ponia, vaan ison suokkiruunan nimeltä Kospel. Bee, se ei ollut yhtään hauska, vaan pikemminkin kamala (joo joo, tiedän, vika on ratsastajassa...) Käynti- ja ravityöskentelyssä oli kyllä tosi mukava, mutta laukassa EI. Ei saatu tunnilla kuin puoli ympyrää laukkaa, kun aina heitti pikkupukin ja jäkitti laukkapohkeista. Anita jopa haki mulle ulkoolta risun, muttei siitäkään ollut apua D: Tunti loppuikin siihen, kun tää selkä pamahti pukista. Ei kiva :/

Tällasissa tunnelmissa täällä ruudun tällä puolen :) Huomenna Ressun kanssa Anitan valkku, jos suunnitelmat pitää niin hypätään, jos ei niin tehdään jotakin muuta. Lisäksi maanantaina Anitan tunti ratsastuskoululla, ja toivon suuresti saavani mennä poneilla taikka Liidulla. Eli Bella, Joni, Vento, Ferrari tai Liitu. Mutta ei hevosia, pliis!

Ilman satulaa possuilua + Hööks-reissu

Jepsankeikka. Eilen heppailtiin Ressun kanssa ilman satulaa kentällä, ja poni oli aika jännällä päällä. Sitä ennen kuitenkin

Linkki ostosvideoon!

Ja asiaan. Ressu oli tosi kivan tuntuinen alkuun vasemmalle. Taipui kivasti ja oli muutenkin kiva, paitsi tunnetusti toosi hidas pohkeelle. Vähän siinä sitten tehtiin reagointitreenejä, ja johan alkoi toimimaan! Sitten tehtiin vähän samoja ravijuttuja oikealle, edelleen oikein kivan tuntuinen. Sitten otettiin vasemmalle laukat, oli jokseenkin napakka nostamaan, toisinaan taas ei millään. No, parempaan päin kuitenkin :)

Sitten alkoi ropleemat. Oikealle alkoi senmoinen poneilu, ettei ole muutakuin pahoja sanoja sitä kuvaamaan. Joka ikinen asia oli pelottava, ja portin ohi ei millään olisi voinut liikkua. Käynnissä Ressu meni oikein nätisti, mutta heti edes "pikakävelyä" pyydettäessä alkoi jäkitys, paikallaan pomppiminen, pikkupukkien heittely ja peruuttelu. Hohhoijjaa. Pohkeen puristuksesta meni korvat luimuun ja tuli vihaisia hännänheilautuksia, pohkeilla napautuksesta pään ylös kiskaisu ja potkaisu taakse, pohkeesta ja raipasta muutama paikallaanhyppy/-pukki ja napakammasta raipasta kaveri lähti peruuttamaan. Muutamia kertoja tapeltiin tästä, kunnes mulle riitti, ja sitten peruutettiin kerran miltei koko areena ympäri. Liikkeelle jätkä suvaitsi lähteä kunnon raipasta pikkupukin kera. Pönttö mikä pönttö...

Sitten päästiin jo kävelemään, ja raviakin saatiin aikaan. Mutta. Aina se liike pysähtyi portille, ja siinä vaiheessa alkoi keinot olemaan vähän vähissä. Raipasta ei liiemmin apua ollut, ja asiaa ei ainakaan edistänyt satulattomuus. Kerran sille ärähdin ja napautin raipalla kunnolla, kunnes Ressu tajusi että "ei hemmetti, toi akka taitaa olla ihan tosissaan", ja lähti sitten ihan kiltisti eteen. Ravailtiin vielä jonkun aikaa, mutta laukkaa en viitsinyt edes kokeilla, sikailu ois jatkunut.

Loppuravien jälkeen ärsytin Ressua vähän laittamalla sen kävelemään kierroksen, vaikka istuin naistensatulassa. Raukka on niin vatipää, ettei oikein tajua, että liikkua voi, vaikka ratsastaja ei ihan normaalisti siellä istukaan. Voi sitä pöllöä... Mutta tällaista tänne päin, huomenna uudelleen, todennäköisesti ilman satulaa, mutta turvallisuussyistö taidan napata ratsastusvyön jalkkareineen matkaan...

Niinhän se on, että hevosen oppii tuntemaan, kunhan vietät sen kanssa aikaa reilut 100 tuntia, vain te kaksi. Elämä on ;)

Eiköhän tää taukoilu nyt riitä? + kysymyksiä teille

Näimpä :) Kuten sanoin, tauko voi kestää päivän taikka vuosia. Tadaa, olen palannut! ;)

Blogi jatkuu miltei samanlaisena, uusia kuvia ei ole nyt lähiaikoina tulossa ollenkaan. Ai miksi? Jotta keskitytään täysillä Ressuun, tulee kamera jäämään kotiin. Näin on toisen omistajapuolen kanssa sovittu, ja sillä sipuli!

Homman nimi on nyt sellainen, että haluaisin teiltä kaikilta vastauksia muutamaan kysymykseen:

1. Haluatteko postauksia myös ratsastuskoulutunneilta, kun ne nyt 1.9. alkavat? Sanokaa ihmeessä, kerronko myös tutustumistunneista nyt tässä vaiheessa!
2. Miten olisi ripaus lifestyleä?
3. Entäpä jos lisätään tänne toinenkin poni, mikäli kyseisen pallon omistajalle sopii? Shettis kyseessä.
4. Olisiko teillä jotain toiveita, mitä haluaisitte lukea? 

Vaadin (tai siis haluaisin :D) vastauksen jokaiselta, joka on vastannut lukijakyselyyn! 

Kuvituskuva, Ressu kesällä 2014

TAUKO!

Nyt sen aika on tullut. Blogi menee henkilökohtaisista syistä tauolla, kestosta ei mitään tietoa. Palaillaan kun sen aika on. Mä en myöskään käy tauon aikana tallilla, sekim henkilökohtaisista syistä johtuen.

Heissan!

Kuvailua sekä kuvattomia kuulumisia

Moikka! Viime postauksesta onkin jo pikkiriikkisen aikaa, joten nyt on jo korkea aika raapustella uusi...

Tänään oltiin tallilla ensin yhdessä Empun kanssa kuvailemassa yhteiskuvia heppojen kanssa. Sitten vielä ratsasteltiin kunhan äiti ehti hätiin :) Suppi ei ollut oikein kuvauksellisella tuulella, mutta Ressu sen sijaan oli! Vihreällä yritettiin myös ottaa kuvia, mutta molemmat oisivat vaan halunneet syödä... Ressulla on kuvissa myös uusi otsapanta ;)

(c) Nea

Suurin osa kuvista on epäonnistuneita, pitäähän niitäkin vähän esitellä:

Aurinko häiritsi...

Nea: "Koni EI nyt ajatella ruokaa!!" Ressu: "Poseeraa ite akka... Mä syön"

Ressu on nätti, mutta ohjia pitävä blondi taitaa selittää jotain käsittämätöntä...

Tällasia nysäotoksia meistä tällä kertaa. Kaikki kuvat cee Emppu, ellei toisin mainita! Empun ja Supin kuvat tulevat todennäköisesti löytymään Empun blogista, kunhan hän ne saa sinne lisättyä :)

Lisäksi köpöttelin hetken ilman satulaa Ressulla kun Emppu  ratsasteli Suppia. Meillä alkaa pikkuhiljaa löytymään yhteinen sävel, Ressu on jo löytänyt mun nappulat, ja meikäläinenkin alkaa olla perillä Ressun nappuloista. Treenejä odotellessa!